Keskustelu sukupuolesta on nykyisin hyvin latautunutta, ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien edistäminen voidaan nähdä jopa salaliittona. Muunsukupuoliselle Panda Erikssonille sukupuoli on ikuinen prosessi.
Panda Erikssonin, 31, mukaan sukupuolen moninaisuutta ymmärretään aiempaa paremmin, mutta perinteinen sukupuolijaottelu näkyy yhä monella tavalla. Tämä koskee esimerkiksi sukupuolenkorjauksen tehneitä.
– Muunsukupuolisten osalta ihmisten tuntuu olevan vaikea hyväksyä, ettei siinä sitten mennäkään jonkinlaisen janan toiseen päähän. Sitä ei enää niinkään kyseenalaisteta, etteikö muunsukupuolisia olisi olemassa, Eriksson tiivistää.
Erikssonin oma sukupuolenkorjausprosessi on monilta osin jo ohi. Hän on toiminut pitkään aktiivisena transihmisten oikeuksien ajajana eri järjestöissä.
Erikssonin mukaan vain sukupuoliristiriitaa kokeva voi ymmärtää, miten sukupuolijaottelu näkyy joka paikassa.
– Se määrittää, miten sinua katsotaan ja miten sinuun reagoidaan kadulla. Transnaiset kokevat myös paljon väkivallan uhkaa ja huutelua.
Vitsinä kutsunkin tätä ilonpilaajien yhteisöksi.
Anu Koivunen
Eriksson työskentelee nykyisin sairaanhoitajana. Siinäkin työssä sukupuolijako tulee esiin monella tavalla. Naisilta esimerkiksi odotetaan hoivaavampaa otetta. Mieshoitajien ajatellaan olevan niitä, jotka tulevat laittamaan asiat kuntoon.
– Kollega on esimerkiksi sanonut minulle, että osasitpa tosi hyvin laittaa ne lääkkeet sinne mummon alapäähän, Eriksson naurahtaa.
Järjestäytynyt transaktivismi on jäänyt Erikssonin elämässä taka-alalle. Seksuaalioikeudet kiinnostavat häntä, ja hän istuu yhä Sexpon hallituksessa. Muuten hän keskittyy nyt mieluusti rakastamaansa työhön.
– Haluan olla hetken ”vain” sairaanhoitaja. Sukupuoli prosessina jatkuu totta kai ikuisesti. Nykyisin ajattelen, että se on ominaisuus, kuten vaikka suomenruotsalaisuus – tärkeä ja arvokas osa minua.
Sukupuolikysymykset ovat nousseet viime vuosina yllättävän suureen rooliin maailmanpolitiikassa.
Donald Trump teki sukupuolesta ison teeman Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen pitääkin tilannetta paradoksaalisena.
– Sukupuolesta on tehty kulttuurisodan väline, joka edustaa joko rappiota tai edistystä, vakautta tai kaaosta. On valtavan tärkeää tutkia, miksi näin on käynyt, hän sanoo.
Miksi sukupuolikysymys on nyt niin kiihkeän keskustelun kohteena? Taustalla ilmiössä on kymmenisen vuotta sitten alkanut poliittinen liikehdintä, joka perustuu niin kutsutun gender-ideologian vastustamiseen.
Liikehdinnässä pidetään länsimaisina perusarvoina esimerkiksi heteroseksuaalista avioliittoa ja hierarkkista sukupuolijärjestelmää. Sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien edistämistä kuvataan jopa salaliitoksi.
Koivusen mukaan sukupuolesta puhutaankin nykyisin huomattavasti enemmän kuin ennen.
– Tässä ilmapiirissä transkysymys, joka toki on vain yksi monista teemoista, saa valtavan arvon ja vaikutuksen.
Keskustelu tuo uusia ulottuvuuksia myös sukupuolentutkimuksen kenttään. Sukupuolentutkimus on aina ollut monitieteistä, mutta vielä 1980-luvulla tutkimusteemat painottuivat esimerkiksi sukupuolen merkitykseen työmarkkinoilla tai suhteessa ammatti-identiteettiin.
Koivusen mukaan nämä ovat edelleen keskeisiä kysymyksiä. Sukupuoli huomioidaan kuitenkin päätöksenteossa aivan eri tavalla kuin ennen.
– Ei 1980-luvulla olisi voitu vielä ajatellakaan sukupuolitietoista budjetointia tai sukupuolivaikutusten arviointia hallitusohjelmassa.
Viime vuosina seksuaalivähemmistöt ja sukupuolen moninaisuus ovat nousseet aiempaa selvemmin myös sukupuolentutkimuksen teemoiksi.
Koivusen mukaan kiinnostus teemoihin näkyy etenkin nuorilla opiskelijoilla. Nuoret ovat voineet miettiä esimerkiksi sukupuolen moninaisuutta paljon jo omassa viitekehyksessään.
– Nuoret ovat kasvaneet siihen, että se on yksi teema muiden joukossa ja monien somekeskustelujen aihe.
Myös mielenterveyspalvelut kiinnostavat nuoria. Sukupuolentutkimuksessa teemana voi olla terapian tarjoamisen tasapuolisuus ja se, millaisia hoivapalveluita kenellekin tarjotaan.
Koivusen mukaan sukupuolentutkimuksen vahvuus on monipuolisuus. Kun siitäkään ei ole yksimielisyyttä, mitä sukupuoli tarkoittaa, on tärkeä lähestyä aihetta eri tieteenalojen kautta.
– Sukupuoli on merkityksiä, arvoja ja pyrkimyksiä. Sukupuolentutkimus haastaa myös feministisiä ja tasa-arvoa kannattavia käsityksiä sukupuolesta. Vitsinä kutsunkin tätä ilonpilaajien yhteisöksi, Koivunen naurahtaa.
Koivusen mukaan nyt eletään sukupuolentutkimuksen kannalta jännittäviä aikoja. Kulttuurin kentällä monet taiteen tekijät käsittelevät sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Kiistoja käydään esimerkiksi kehosta ja sukupuoli-identiteetistä.
Koivunen muistuttaa, että perinteiset miesten ja naisten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat yhä ajankohtaisia.
– Edelleen on relevanttia kysyä esimerkiksi taiteen ja urheilun rahoituksesta. Mihin julkinen raha menee, ketkä saavat halliaikoja harrastuksiin ja mistä urheilujournalismi puhuu?