Suomen menestys on suurin este sille, ettei suomalaistuomaria nähdä finaalissa. Kolmansissa MM-kisoissa viheltävä Mikko Kaukokari suo silti menestyksen Leijonille.
Kaikki jääkiekon MM-kisojen otteluissa esiintyvät suomalaiset eivät ole pelaajia vaan jäällä nähdään tuttuun tapaan myös kotimaista erotuomariosaamista.
Kisojen 32:sta erotuomarista neljä tulee Suomesta. Heistä kokenein on Mikko Kaukokari, 42. Mies on viheltänyt Liigassa yli 700 ottelussa.
Aikuisten arvokisoissa Kaukokari on ollut päätuomarina MM-kilpailuissa 2018 ja 2019 sekä olympialaisissa 2022.
Pääsy arvokisoihin on tuomarille aina kunniatehtävä ja kotikisoissa viheltäminen on vielä suurempi.
– Näen asian niin, että edustan arvokisoissa suomalaista tuomaritoimintaa ja sitä kautta tehtävään tulee entistä merkittävämpi vastuu, Kaukokari määrittelee.
MM-kilpailujen pää- ja linjatuomarit kokoontuvat ennen kisoja Riikaan, jossa on 2–3 päivän leiritys. Siellä selviää, ketkä aloittavat tuomaroinnin Riiassa ja ketkä Tampereella. Kaukokarikin tietää siis ensimmäisen ottelunsa vasta muutama päivä ennen kisojen käynnistymistä.
Toisen riemu ja toisen pettymys oli mieleen jäänyt kokemus.
Hän sanoo arvokisojen olevan erilaisten kiekkokulttuurien sulatusuuni niin joukkueiden kuin tuomarienkin kohdalla. MM-kisojen erotuomarit tulevat 12 eri maasta.
– Kaikkien tuomarien perusvalmiuksien pitäisi olla kunnossa, joten tuomariryhmän toiminnassa kyse on lähinnä positiivisen ilmapiirin rakentamisesta. Tavoite on saada tiimistä paras mahdollinen irti, Mikko Kaukokari toteaa.
Ottelun tuomaristossa voi olla neljän eri kansallisuuden miehiä ja äidinkieliä yhtä monta.
– Tilanne vaatii sosiaalista pelisilmää. Olen ollut niin pitkään näissä hommissa, että voin hyvin olla positiivisen ilmapiirin suunnannäyttäjä. Toisaalta ihmiset ovat erilaisia ja pitääkin katsoa, millä tavoilla kannattaa pelissä tuomariporukan kesken kommunikoida, Kaukokari sanoo.
Mikko Kaukokari kuvailee MM-kisojen olevan kuin matka. Alkupään otteluissa tuomari oppii pelaajista ja joukkueista kaikenlaista ja matkan edetessä tietää niistä koko ajan enemmän ja enemmän. Samalla oman toiminnan pitää kehittyä ottelu ottelulta.
– Turnaus on tuomarille projekti, jossa alku ja loppu ovat hirveän tärkeitä. Ensimmäinen peli ei koskaan ole täydellinen. Sen jälkeen pitää kriittisesti tarkastella sitä mikä meni hyvin ja mitä seikkoja täytyy parantaa.
Jääkiekon arvokisoissa pelaavat tänä vuonna samaan aikaan esimerkiksi Kanada, jossa lajia on pelattu ammattimaisesti yli 100 vuotta, sekä Unkari, joka yltää ylimmälle tasolle vain hyvin harvoin. Lähtökohdat ovat kovin erilaiset.
– Pienempien kiekkomaiden pelit ovat haastavimpia ja mielenkiintoisimpia. Vuoden 2019 MM-kisoissa vihelsin turnauksen loppuvaiheessa ottelun Ranska–Iso-Britannia. Pelissä ratkaistiin, kumpi säilyy sarjassa ja kumpi putoaa 1. divisioonaan. Iso-Britannia voitti ottelun jatkoajalla. Toisen riemu ja toisen pettymys oli mieleen jäänyt kokemus, Kaukokari muistelee.
MM-finaalin viheltäminen on jääkiekkoerotuomarille uran suurimpia unelmia, mutta Mikko Kaukokari muistuttaa, että sinne pääsy edellyttää useiden palasten loksahtelua paikalleen.
Suomalaistuomareilla ei tosin ole ollut viime vuosina mahdollisuus päästä loppuotteluun jo siksikin, että Leijonat on pelannut siellä vuosi toisen jälkeen.
– Vaikka Suomen menestys estäisi tänä keväänäkin suomalaistuomarin mahdollisuuden viheltää finaalissa niin suon kyllä maajoukkueellemme sen menestyksen, Kaukokari naurahtaa.
Jääkiekon MM-kisojen muut suomalaistuomarit ovat päätuomari Lassi Heikkinen sekä linjatuomarit Onni Hautamäki ja Tommi Niittylä.
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2023 järjestetään Suomessa ja Latviassa 12.–28. toukokuuta 2023.